Pitkään odotettu ja toivottu kirja sai alkunsa Anna Karjulan sähköpostiviestistä SRK:lle. Viestin liitteenä oli alustava suunnitelma mielenterveysaihetta käsittelevän kirjan rungoksi.

Vastaanotto oli myönteinen: kirja haluttiin ottaa valmisteluun. Karjulaa itseään pyydettiin kirjan toimittajaksi ja pienen harkinnan jälkeen hän lupautuikin.

− Olin juuri kokenut omassa elämässäni todeksi sen, että Jumalalla on voima auttaa mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa, Karjula kertoo.

– Haluan olla rohkaisemassa kaikkia niitä, jotka painivat vastaavanlaisten asioiden kanssa − ja niitä, jotka seuraavat vierestä läheisensä kamppailua.

Toimittajan tueksi nimettiin työryhmä, jossa oli mukana kustannustoimittaja sekä mielenterveyden ja sielunhoidon asiantuntijoita. Työryhmään kuuluivat kutsuttuina psykiatrian professori Arja Mainio, kappalainen Tapani Kirsilä, rovasti Erkki Piri ja loppuvaiheessa myös psykoterapeutiksi erikoistuva Jenni Hintsala.

Työryhmä täydensi ja muokkasi kirjan suunnitelmaa niin, että se vastaisi mahdollisimman monen lukijan tarpeisiin. Mukaan haluttiin sekä asiantuntijatekstejä että kokemuspohjaisia kirjoituksia elämänkaaren eri vaiheista. Viimeisessä osiossa on raamatullisia, sielunhoidollisia kirjoituksia.

Kirjan teksteissä käsitellään niin mielenterveyttä kuin sairauttakin. Raja sairauden ja terveyden välillä osoittautuu liukuvaksi. Monissa teksteissä korostuu ajatus siitä, ettei kukaan ole täysin ehyt ja terve, eikä todettu sairauskaan tee koko ihmistä sairaaksi.

Mikä on kirjan pääviesti?

− Jumalalle on kaikki mahdollista, Anna Karjula tiivistää.

− Vaikka vaikeudet eivät heti selviäisikään, Taivaan Isä voi antaa voimia kestää koetuksissa. Koen hyvin tärkeäksi Jeesuksen kehotuksen etsiä ensin Jumalan valtakuntaa. Sen myötä annetaan kaikki muukin.

Kirjan kanteen on valittu kuva, jossa persoonallisen näköinen puu ojentaa monenlaisia oksia eri suuntiin. Osa oksista on lusahtanut maahan, osa kasvaa terveinä ja virkeinä kohti valoa. Onko kuvassa harkittua symboliikkaa?

Anna Karjula rinnastaa mielellään ihmisen puuhun.

− Mitä enemmän saamme valoa ja ravinteita, sitä enemmän jaksamme kasvattaa oksia ja lehtiä. Joskus voimakkaatkin tuulet ravistelevat meitä. Silloin haemme turvaa juurista. Usko on se tärkein asia, josta saamme voiman ja elämän runkoon.

Teksti: Hanna Aho

Teksti on julkaistu Julkaisukuvastossa, joka on ilmestynyt 14.11.2018.