Milla Huhtala

Elämän perustan etsimistä

Media-alaa opiskelevan Jonin alakertaan muuttaa kaksi uskovaista tyttöä. Tutustuessaan Elinaan, Mirjaan ja heidän ystäviinsä, Jonin oman maailman viereen avautuu toinen maailma, jossa on paljon tuttua, mutta myös jotain todella erilaista. Ihastumisen myötä Joni joutuu pohtimaan, mihin suuntaan hän haluaa elämässään kulkea.

Romaanissa pohditaan monia uskoon hyvin keskeisesti liittyviä asioita kirjan henkilöiden keskusteluiden kautta. Keskeisiä teemoja kirjassa ovat myös yksinäisyys, masennus ja epävarmuus sosiaalisissa tilanteissa. Kirjassa kuvataan elävästi opiskelijamaailmaa 2000-luvun alkupuolella.

Jossain vaiheessa Markus tulee viereeni, ristii kädet rinnalleen ja kysyä töksäyttää:
– Milläs ne tytöt sai sinut houkuteltua tuonne seuroihin?
Taas suoraan vyön alle. Yrittääkö kaveri vihjailla jotain? Mieleen tulee parikin rumanpuoleista vastausta, mutta nielaisen ne.
Annukka tulee apuun:
– Markus, ole nyt hiljaa. Mitä se sinulle kuuluu?
– Eihän se kuulukaan, Markus myöntyy. – Minulla on vain tämä paha tapa kuulustella, hän sitten nauraa. – Ja minua kiinnostaa, koska yleensä näkee niin harvoin ulkopuolisia seuroissa.
– Ehkäpä minä olen tarpeeksi ulkopuolinen, tuumaan siihen.
– Niin mitä?
– Minä olen ulkopuolinen vähän kaikista porukoista. Silloin ei ole niin väliä, kenen kaikkien mukaan sitä lähtee. Kukaan ei tule seuraavana päivänä kyselemään, että mitä sinä siellä teit, selitän.