Lestadiolaisuus kohtasi Amerikan-siirtolaisuuden myötä haasteita, joiden kanssa se ei olisi joutunut tekemisiin syntyseuduillaan. Valtiokirkon sisällä syntynyt herätysliike ajautui Amerikassa itsenäiseksi vapaakirkoksi. Amerikkalaistuminen toi muutospaineita pohjoismaisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja kirkollisesta perinteestä ammentaneelle lestadiolaisyhteisölle.
Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden eli apostolis-luterilaisuuden kehitys vaikutti ratkaisevasti herätysliikkeen kehitykseen sen syntysijoilla Pohjoismaissa.
Tuomas Palola selvittää väitöskirjassaan apostolis-luterilaisuuden kehitystä vuoteen 1929. Tutkimus on aikalaislähteisiin perustuva yleisesitys amerikansuomalaisten merkittävästä kirkkokunnasta ja sen yhteyksistä Skandinavian lestadiolaisuuteen. Teos paikkaa merkittäviä aukkoja ja korjaa vakiintuneita käsityksiä Amerikan lestadiolaisuuteen ja laajemmin amerikansuomalaisiin siirtolaisiin liittyvässä tutkimuksessa.
