Antti Saari

Romaani onnesta, joka on kätketty pieniin hetkiin

Mies kylvää tontilleen ruista ja toivoo, että hanke eheyttäisi kiireistä arkea. Ruispelto ja kasvimaa tuovatkin elämään sykettä mutta samalla haasteita. Kaiken keskellä koko perhettä yhdistäväksi asiaksi nousee savusauna. Siellä on hyvä pohtia elämän pieniä ja isoja kysymyksiä.

Ruispelto kertoo elämästä, onnesta ja luottamuksesta. Romaani rohkaisee elämään täydesti ja tarttumaan hetkeen. Samalla se on puheenvuoro hitaamman elämän puolesta.

Takaumien kautta avautuu näkökulmia Johanneksen ja Salmen menneisyyteen. Lapsille elämä on tässä ja nyt, mutta ruispellon myötä myös mennyt aika alkaa kiinnostaa heitä. Kun vilja leikataan, kuivataan ja puidaan vanhaan tyyliin, ei jää epäselväksi, mistä leipä tulee.  

Kirja on jatkoa romaanille Rakentaja.

Johannes lähti menemään. Hän sulki aitauksen portin ja pysähtyi pellon laitaan. 

Elokuun yö oli leppeä ja kuulas, tuntui hyvältä hengittää puhdasta ilmaa. Oli hiljaista, hämärä maisema ympärillä kuin ilmava peitto. Viljan ja maan tuoksu oli kaikkialla. Sängessä näkyivät kuhilaiden jäljet tummina painanteina kuin joku olisi kulkenut pellolla hyvin suurin saappain tai moni pieni pienin kengin ja pienin askelin. 

Johannes tunsi yksinäisyyttä ja onnea, sellaista mitä ihminen voi tuntea, kun saa ohimennen hipaista katoavaa kauneutta ja omistaa silmänräpäyksen ajan kaiken tämän eikä kuitenkaan mitään.