Toivo Määttä

Eloisa lapsuuskuvaus vie 60-luvulle

11-vuotiaalle Toivolle aukeaa uusi maailma, kun hänet lähetetään Kuusamoon keskikouluun. Viikot hän asuu asuntolassa muiden poikien kanssa, viikonloput ja loma-ajat kotona. Vähitellen muotoutuu kaksi erilaista maailmaa, joissa Toivo oppii elämään erilaisilla säännöillä.

Elämänmakuinen muistelmateos vie yhteiskunnallisen arvomurroksen alkuvuosikymmenelle, aikaan, jolloin kristillisyydessämme ei vielä ollut laajamittaista lapsi- ja nuorisotyötä. Samalla se kuvaa lapsuuden muuttumista nuoruudeksi ympäristössä, jossa vanhempia vielä teititeltiin, vesi kannettiin ämpäreissä ja bussi jätti taakseen tiheän mustan pilven.