SRK:n julkaisumyymala

Aurinko, vatsa vähän sekaisin jäätelöstä, vesisade. Suolainen tuuli mereltä, Munkkiniemen rantakallion lämpö varpailla, ystävien naurua. Lokkeja, vilu matkalla Suomenlinnaan veden yli. Virsiä Suomenlinnassa, niin ihana on ylistää, laulettiin. Muistoja viime kesältä.

Silmät kiinni. Viileä puhuri aavalta, askeleet rantakivillä. Kaunis kivikirkko, tornissa kuparikatto. Sisällä lämmin, suoja tuulelta. Ihmiset laulavat, kiitos kaikuu kirkossa. Hetken pala taivasta, Luojan helmassa. Tunteita lauluillasta.

Helsingin edustalla sijaitsevassa Suomenlinnassa on 1990-luvulta lähtien Helsingin Rauhanyhdistyksen toimesta järjestetty kaikille avoimia laulutilaisuuksia. Viime kesänä lauluillassa virret äänitettiin ja niistä syntyi Virsiä Suomenlinnassa –niminen levy.

Täällä pohjolassa kesällä Jumalan luomistyö näyttäytyy kauniina ja vehreänä, mutta talvisin kukat ovat kuolleet ja maisema on harmaa. Virsiä Suomenlinnassa –cd:llä palataan alkukesän hetkiin, jolloin kevään tuoreus on kääntymässä kesän vehreydeksi. Äänitteellä kuuluu runsaasti ylistys- ja kiitosvirsiä, jotka muistuttavat meitä kaikkien vuodenaikojen ihmeiden luojasta, Taivaan Isästä. Suomenlinnassa äänitetyt virret kuljettavat Jumalan sanaa eteenpäin kauniisti.

Parissa ylimmässä tekstikappaleessa kuvaillut tunnelmat ovat eläviä kuvauksia Helsingin kesästä, jotka varmasti moni voi kokea omakseen. Samoihin muistoihin ja tuntemuksiin palaa kuunnellessa Suomenlinnan virsilauluillassa äänitettyä cd:tä. Tunne kiitollisuudesta, turvasta ja rauhasta sekä uskon ilosta kuuluu voimakkaasti äänitteeltä.

Äänitteen neljännellä raidalla on virsi 374, Mitä silloin multa puuttuu. Psalmin 23, Herra on paimeneni, pohjalta lähes viisisataa vuotta sitten kirjoitettu ajaton runo muistuttaa Jumalan sanan pysyvyydestä, muuttumattomuudesta. Virressä lauletaan yksinkertaisen kauniisti ja turvallisesti Taivaan Isästä kaiken suojelijana sekä uskon ja elämän turvana.

“Mitä silloin multa puuttuu, kun Herra huolen kantaa” , on kysymys, jota meidän kaikkien olisi hyvä miettiä omassa elämässä. Klarinetin ja urkujen kaunis säestys avaa voimallisesti virren sanoman.

“Sä meille katoit pöydän, sanastas leivän löydän keskellä vihollisten.”

Teksti: Lauri Pajula

Teksti on julkaistu Suviseurakuvastossa, joka ilmestyi 12.6.2019.

Ostoskorisi on tyhjä